Benzothiadiazole induces the accumulation of phenolics in strawberry

We have studied the potency of benzothiadiazole against powdery mildew disease in strawberry under greenhouse conditions, where the disease can be a problem. The results show that, in addition to other cultivation techniques, BTH-induced resistance could be exploited to obtain fruits with higher amount of beneficial health compounds

Nuoriin liitetyt huolet ja niiden hallinta eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten nuoriin kohdistuva huoli on valjastettu poliittiseen käyttöön ja minkälaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja ongelmien ratkaisuesityksiä nuorten välityksellä ilmennetään. Käytämme aineistonamme neljän suurimman suomalaisen puolueen eduskuntavaaliohjelmia vuosilta 1991–2019. Analysoimme vaaliohjelmia sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä kriittistä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Nuoret näyttäytyvät eduskuntavaaliohjelmissa sekä passiivisina ja uhkille alttiina että aktiivisina uhkien aiheuttajina. Paikallistimme vaaliohjelmista kaksi diskurssia: palvelujärjestelmädiskurssin ja nuoret uhkana -diskurssin. Palvelujärjestelmädiskurssi hallitsi kaikkien puolueiden vaaliohjelmia koko tarkastelujaksolla. Palvelujärjestelmädiskurssissa nuoret esitetään palvelujärjestelmän uhreina ja kohteina, ja nuoriin liittyviä uhkia hallitaan palvelujärjestelmää kehittämällä. Nuoret uhkana -diskurssissa nuoret itse ovat uhkien ja huolien aiheuttajia, ja ratkaisukeinoiksi tarjotaan kontrollia ja puuttumista. Aiemmassa tutkimuksessa havaittua moraalisen paniikin nostattamista ei vaaliohjelmissa esiintynyt lukuun ottamatta perussuomalaisten ensimmäistä vaaliohjelmaa. Nuoriin liitetyt uhkakuvat eivät ole olleet suomalaisille puolueille keskeinen tapa tehdä poliittisia avauksia eduskuntavaaleissa. Tutkimus osoittaa, että nuoriin liitettävät diskurssit ovat erilaisia eri konteksteissa ja puolueiden strateginen ratkaisu on ollut painottaa vaaliohjelmissaan palvelujärjestelmää nuoriin liitettyjen uhkien syynä ja ratkaisuna.Peer reviewe

Monitavoitearviointi Iijoen vaelluskalakantojen palauttamisen tukena

Iijoki oli yksi Suomen tärkeimmistä lohijoista. Iijoen alajuoksulle vuosina 1961–71 rakennetut voimalaitokset estävät vaelluskalojen nousun poikastuotantoalueille, joita on arvioitu olevan 600–800 hehtaaria. Jokivarren asukkaat ovat toivoneet vaelluskalojen palauttamista ja myös vesienhoitotyössä tämä on asetettu tavoitteeksi. Palauttamisen kiireellisyyttä on perusteltu sillä, että Iijoella on mahdollisuus palauttaa viljelyssä säilyneet vaelluskalakannat (lohi, meritaimen ja vaellussiika) takaisin luonnonkiertoon ja luonnonvalinnan kohteeksi. Tämä raportti on valmistunut osana Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta (2008–2010), jonka päätavoitteena oli vaelluskalojen luonnonvaraisen lisääntymisen ja vesivoimatalouden harjoittamisen yhteensovittaminen. Raportissa kuvatussa monitavoitearviointityössä selvitettiin vaihtoehtoja vaelluskalakantojen palauttamiseksi sekä arvioitiin järjestelmällisesti ja läpinäkyvästi niiden hyötyjä, haittoja, kustannuksia ja toteutettavuutta. Lisäksi selvitettiin tietokoneavusteisten haastatteluiden (25 kpl) avulla eri sidosryhmien suhtautumista kolmeen erilaiseen vaihtoehtoon ja niiden vaikutuksia koskeviin asiantuntija-arvioihin. Vaihtoehtoina olivat lohikalojen siirto patojen yläpuolelle ja kaksi kalatievaihtoehtoa. Monitavoitearvioinnissa haastateltavat näkivät parhaimmaksi vaihtoehdon, jossa rakennetaan kalatiet ja toteutetaan muita kalakantojen kotiuttamistoimia laajamittaisina. Ylisiirtovaihtoehto on kustannuksiltaan edullisin ja taloudellisesti kannattavin jos aluetaloudellisia hyötyjä ei oteta tarkastelulussa huomioon. Kalatievaihtoehdot ovat kustannuksiltaan kalleimpia kalateiden rakentamisen vuoksi, mutta myös hyödyt ovat suurimmat; aluetaloushyödyt mukaan lukien laaja kalatievaihtoehto on taloudellisesti kannattavin. Kalateiden rakentamista puoltavat ennen kaikkea vaelluskalojen elinkierron palautuminen, vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen sekä vaikutukset paikallisidentiteettiin, kalastusmatkailuun ja alueen vetovoimaisuuteen. Vaelluskalojen palauttamisen suurimmat epävarmuudet liittyvät Itämeren tilan kehitykseen ja kalastuksen sääntelyyn. Iijoen monitavoitearvioinnissa oli kyse keskeisten sidosryhmien osallistumis- ja oppimisprosessista, ja saadun palautteen perusteella tässä onnistuttiin hyvin. Arvioinnin avulla tunnistettiin keskeiset näkemyserot ja niiden syyt. Lopputuloksena on suunnittelutilanteen ja eri osapuolten tavoitteiden parempi ymmärtäminen. Tämä auttaa hyväksyttävien ratkaisujen löytämisessa Iijoen lisäksi muillakin rakennetuilla joilla

MITEN FRONTOTEMPORAALISTA DEGENERAATIOTA SAIRASTAVA HENKILÖ KIELENTÄÄ KUVAA?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten testikuva erottelee frontotemporaalistadegeneraatiota potevat henkilöt terveistä verrokeista. Tutkittavina oli kolme potilastaja kolme verrokkia. Tutkimusmentelmänä käytettiin Kressin ja van Leeuwenin(1990) visuaalista kielioppia ja Hallidayn (1994) systeemis-funktionaalista kielioppia,joiden käsitteistön avulla analysoitiin kuvan kohteiden ja toimintojen nimeämistä.Tämän pilottimuotoisen esitestin tulokset osoittivat selviä eroja potilaidenja verrokkien välillä. Tulokset osoittivat, että potilaat nimesivät kohteitaverrokkeja niukemmin. He eivät käyttäneet myöskään yleisluonteisia luonnehdintoja,vaan keskittyivät pelkästään yksityiskohtiin. Myös verbien käyttö oliköyhtynyt erityisesti ilmaisuvoimaisten verbien osalta.Avainsanat: frontotemporaalinen degeneraatio, dementia, nimeäminenThe aim of this pilot study was to find out how a narrative speech elected from apicture-description task can separate patients with frontotemporal degeneration fromhealthy controls. The participants were three patients and three normal elderly individuals.The naming of the objects and actions produced by the participants wereanalyzed by the means ofVisual Grammar ofKress and Leeuwen (1990) and SystemicFunctionalGrammar ofHalliday (1994). The results showed clear differences betweenthe controls and the patients. The patients named fewer objects than the controls andthey did not characterize the picture in any general feature but mentioned only details.Furthermore, the usage of verbs was impoverished in the patients especially concerningthose with power of expression.Keywords: frontotemporal degeneration, dementia, namin

Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat yhteiskuntapolitiikkaa ja esimerkiksi määritelmät kansalaisten tarpeista vaikuttavat palvelurakenteeseen. Tutkimuksen aineisto koostuu Kansallinen Kokoomus r.p.:n, Perussuomalaiset r.p.:n, Suomen Keskusta r.p.:n ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p.:n eduskuntavaaliohjelmista vuosilta 1991–2019. Perussuomalaiset r.p.:n osalta aineisto kattaa vaalivuodet 1999–2019. Tutkimuksen menetelmällinen lähestymistapa on kriittinen diskurssianalyysi ja sen avulla pyritään erityisesti löytämään argumentaatiota ja keinoja, joilla vaaliohjelmissa perustellaan kansalaisuustulkintoja. Kansalaisen poliittisiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyen tunnistimme kaksi diskurssia: palveluiden kohteena olevan kansalaisen ja omatoimisen kansalaisen diskurssit. Kansalaisen ja valtion oikeudelliseen siteeseen ja legitimiteettiin liittyen tunnistimme kansanvallan diskurssin. Puolueiden diskurssien välillä ei ollut löydettävissä perustavanlaatuisia näkemyseroja, vaan erot liittyivät enemmänkin painotuksiin.Peer reviewe

Fenoliset terveyskomponentit marjantuotannossa

ei saatavill

Benzothiadiazole induces the accumulation of phenolics and improves resistance to powdery mildew in strawberries

Benzothiadiazole (BTH) enhanced the accumulation of soluble and cell-wall-bound phenolics in strawberry leaves and also improved the resistance to powdery mildew infection under greenhouse conditions. The most pronounced change was seen in the levels of ellagitannins, which increased up to 2- to 6-fold 4 days after the BTH application, but persisted only in the inoculated plants. The induction of phenolic metabolism by BTH was also reflected in the fruits, several compounds being increased in inoculated, BTH-treated plants. Basal salicylic acid (SA) content was high in strawberry leaves, but increased in a similar fashion to other phenolics after the treatments. Several phenolic compounds were identified in strawberries for the first time. For example, ellagic acid deoxyhexose, three agrimoniin-like ellagitannins, sanguiin H-10- and lambertianin C-like ellagitannins in the leaves, ellagic acid, p-coumaric acid, gallic acid, and kaempferol hexose in the cell-wall-bound fraction of the leaves, and kaempferol malonylglucoside in the fruits. The findings show that BTH can enhance the accumulation of phenolics in strawberry plants which may then be involved in the BTH-induced resistance to powdery mildew